Hitsaus

Jo muinaisten egyptiläisten haudoista on löydetty esineitä ja astioita, joiden osia on liitetty toisiinsa juottamalla, hopeaa taidokkaasti avuksi käyttäen. Nämä juotokset ovat ensimmäisiä tunnettuja metallien yhteenliitoksia.
Hitsaus on myös vanha menetelmä. On löydetty esim. miekkoja joiden kovempi teräosa on liitetty ahjohitsauksella pehmeämpään runko-osaan.
1800-luvulla kehitettiin muunkinlaista liittämistä, kuin ahjohitsausta.
1900-luvulla on kehitetty menetelmät, jotka ovat johtaneet nykyaikaisen hitsauksen kehittymiseen.

Hitsaaja (joskus myös hitsari) hitsaa yleensä esivalmistellut, työstetyt osat – työkappaleet yhteen. Työkappaleista käytetään hitsauksen yhteydessä myös käsitettä perusaine.

Hitsaaja voi suorittaa pätevyyskokeen teräksille standardin SFS-EN 287-1 mukaan ja pätevöityä näin hitsaajana. Pätevyyskokeen suorittaneesta hitsaajasta käytetään nimitystä pätevöitetty hitsaaja. Tämä on korvannut kokonaan aikaisemman menettelyn ja nimikkeen luokkahitsaaja. Hitsaajan pätevyyskokeella pyritään varmistamaan riittävä osaaminen ja samalla hitsatuissa rakenteissa laatutaso. Kokeen hyväksytyn suorittamisen jälkeen hitsaajan pätevyys on voimassa enintään kaksi vuotta, edellyttäen kuuden kuukauden väleiden allekirjoituksin vahvistettuja tarkistuksia. Eri perusaineille ja hitsaustavoille on omat pätevyyskokeensa.

Hitsaajat työskentelevät muun muassa konepajoissa, telakoilla ja rakennustyömailla.

Hitsatuissa rakenteissa hitseille asetetaan laatuvaatimuksia, jotta saavutetaan esimerkiksi riittävä lujuus ja korroosionkestävyys. Käytettävissä on yhdenmukaistetut hitsien laatuvaatimukset, jotka on porrastettu kolmeen hitsiluokkaan; B, C ja D (vaativin on B). Luokat määritellään SFS-standardeissa ”SFS-EN 30042 : Alumiinin kaarihitsaus. Hitsiluokat 1994-09-19. 1. painos” sekä ”SFS-EN 25817 : Terästen kaarihitsaus. Hitsiluokat 1993-01-04. 1. painos”. Hitsaajan pätevyyskokeessa koekappaleen hitseille hyväksymiskriteerinä on hitsiluokka B muutamin poikkeuksin.

Hitsaaja voi suorittaa International Welder- (IW) eli kansainvälisen hitsaajan- tutkinnon (aikaisemmin European Welder (EW) eli eurooppalainen hitsaaja) kolmella eri tasolla; piena-, levy- ja putkitaso, eri hitsausprosesseilla; puikko (111), MIG/MAG (131, 135, 136), TIG (141) ja eri perusaineilla. Yhtenäisten koulutusjärjestelyjen ja tutkintokäytäntöjen tarkoituksena on edistää vapaata työn ja tuotteiden liikkuvuutta. Kyseisen järjestelmän mukaista koulutusta ja tutkintoja on tarjolla ammatillisissa oppilaitoksissa.

Yksi vastaus artikkeliin ”Hitsaus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.