Painonnostoa luudanvarrella.

Käytiin seuran asioilla Turun Atleettiklubilla.
Sovittiin parista ohjatusta tunnista painonnoston alkeiden opettelut mielessä.

Tangolla voi tehdä useita apuliikkeitä. Myös kahvakuulailija. 😉
Näiden perusliikkeiden ja apuliikkeiden opastuksesta on tullut kyselyitä.
-Valitettavasti seurassa ei kenelläkään ole hajuakaan noiden tangolla tehtävien liikkeiden tekniikasta.

Onneksi nyt saadaan ihan oikea alan valmentaja näyttämään mistä on kysymys.

Mielenkiinto kyllä heräsi, kun katselin salilla porukan treeniä.
Eihän tuo vaatisi ”kuin” voimaa, liikkuvuutta ja tekniikkaa.

Kotona otin harjanvarren ja kokeilin. Ei hitto, kyllä on vaikeaa.
Ei näytä lainkaan samalta. Ei siis mitenkään.
Miten ihmeessä se tempaus menikään…

Pelkästään kyykky harjan varren kera on haastava.

Mielenkiinnolla odotan Helmikuun loppua.
Katsotaan saako valmentaja edes jollekkin meistä taiottua työnnöltä näyttävän työnnön ja tempausta muistuttavan tempauksen.

Sillä välin tekniikkaopin puutteessa harjoittelen sitä perus kyykkyä luudan varren kanssa.

Kahvakuulajumppaa

Sain negatiivista palautetta.
Kuulemma opetan tempauksen väärin. Palautteen antajan mielestä kuulan vieminen suoralle kädelle pään ylle ja lukitus ovat vaarallisia.
Hän itse vetää kahvakuulajumppaa ja opettaa tempauksen niin, että kuula tuodaan kyllä kasvojen tasolle ja pysäytetään, mutta käsi jätetään koukkuun.
– Ja perusteluna on se, että hänellä on 17 vuoden ohjauskokemus ryhmäliikuntatunneilta.

Ok. Näitähän tulee aina, se on selvää, mutta jälleen jäin miettimään asiaa lajin kannalta.

Jumppakeskuksissa vedetään myös painotankojumppaa. Kuinkahan moni painotankojumppaohjaaja käy neuvomassa painonnostajia lukituksen vaarallisuudesta?

Kahvakuulaurheilu on Suomessa uusi laji, mutta niin on kahvakuulajumpatkin.
Ihmiset näkevät ja ymmärtävät eron painotankojumpan ja painonnoston välillä, mutta kahvakuulajumpan ja kahvakuulaurheilun ero on useammille epäselvä.

Toivon että, kun tämä laji ja sen harrastajamäärät kasvavat, erokin selvenee.
.

 

Ikuinen oppilas.

Kun aloitin GS-tyyppisen kahvakuulatreenin tiesin että opittavaa olisi paljon.
Puolitoista vuotta myöhemmin, loppuvuonna 2009 luulin tietäväni jo vaikka mitä.
Luulin että tiesin nostotekniikoista miltei kaiken tarvittavan.
-Että tässähän ollaan pientä teknistä hiontaa ja kunnonkohotusta vaille valmiita.
Tempauksiakin meni  12kg:lla, miltei 180 toistoa. -Nyt vaan treenii…

Voi kuinka väärässä olin.

Vuosi 2010 meni vatsaa kasvatellen. Hitsarin työn ”etuja” lienee se, että raskaus aika vietetään erityisäitiyspäivärahalla kotona. Kerrankin oli aikaa. Etenkin kun mies oli töissä ja lapset hoidossa.
Luin Venäläisiä kahvakuula-aiheisia keskustelupalstoja, apuna sanakirja ja google kääntäjä, sillä vaikka aikanaan luin koulussa Venäjää, niin en muuta muista kielestä kuin kirjaimet ja pakolliset kohteliaisuudet.

Mitä enemmän luin, sitä vähemmän tajusin tietäväni.

Treenit muuttuivat raskauden myötä tekniikkapainotteisemmiksi. Kuulan paino pieneni, sarjat pitenivät. Kerrankin oli tilanne, missä ei tarvinnut saada lisää toistoja. Tavoite oli saada ylläpidettyä tuntumaa kuulaan.
Kokeilin avoimesti eri tekniikoita.
Eri tapoja tehdä.
Eri tapoja treenata.
Ja kyllä, tekniikkani toki kehittyi.

Nyt tuntuu siltä että korjattavaa on vieläkin uskomattoman paljon.
Eikä pelkkää hiontaa, vaan perusjutuista lähtien.
Kisojen videoinnit ovat hyviä. Niistä näkee omat heikot kohtansa. Vielä kun olisi aikaa , taitoa ja tarpeeksi tietoa perehtyä niihin…

Hyvä puoli on se, että olen näiden GS-pitoisten vuosien myötä oppinut saamaan ahaa-elämyksiä tekniikkaani itse. Löydän juttuja jolla voin helpottaa tekemistä. -Juuri minulle sopivaksi. Ehkä se ei onnistuisi jos olisin saanut kaiken valmiiksi pureskeltuna?
-Kuka tietää. 😉

En ikinä tule olemaan tekniikaltani valmis.
Eikä se haittaa.

Siinä kai se lajin yksi viehätys onkin.

🙂

”Hyvä äiti” ruokkii lapsensa makaronilla.

Jaaha. Täällä on aika sanaton olo. Ilmeisesti mä en ymmärrä että mun hoikka lapseni on  terveydenhoitajan mukaan huolestuttavan laiha?

Koko vouhotus alkoi, kun 1v 3kk tyttömme ei kulje neuvolan määräämillä käyrillä.
Nämä strategiset mitat olivat 76,5cm ja 8,035kg
Tätä seurasi lääkärineuvola. Ja laboratoriossa joukko verikokeita.

Tänään lääkäri soitti. Veriarvot olivat hyvät. Jopa niin hyvät, että imeytymishäiriöiden mahdollisuus on pois suljettu. Kaikki muutkin kokeet näyttivät normaalilta.
Vika on pakko olla siinä että me olemme koko perhe Gluteenittomalla ruokavaliolla.
Lapseni menettää Vehnässä, rukiissa ja ohrassa jotain todella tärkeitä ravintoaineita, koska hän on alipainoinen.
Jos lapsi ei ole todettu allergiseksi, niin olen ilmeisen kamala äiti alistaessani kaikki lapseni surkealle Keliakia ruokavaliolle, vain siksi että vanhin poikamme on viljalle allerginen.
Asiaa ei näköjään auta edes se että lapsi ei ole ollut ikinä kipeä. Ei yhtään kuumeiluja, yskää tai korvatulehduksia. Ei ihottumia. Ei kipuiluja. Tyttö on elinvoimaisen oloinen, temperamenttinen, vilkas ja aurinkoinen.

Vajaa puolituntia tuon jälkeen soitti neuvolatäti, varaten Lääkärin pyynnöstä meidän pienelle laiheliinille ensi kuuhun neuvolaLÄÄKÄRI ajan.
Korvaan pisti kommentti, että toivottavasti sinä nyt ymmärrät miten tärkeää on antaa viljaa lapselle. Katsotaan sitä painoa ensi kuussa uudestaan, kun hän saa nyt leipää ja makaroniakin.
-Siis hä? Mä lupasin lekurille totuttaa tyttöä viljoihin ennen päivähoitoon siirtymistä,
niinkuin neljän viljan puuroa, kaurapuuron tilalle, silloin tällöin. Mutta jos tyttö syö muutenkin määrällisesti vähän, niin parempi että syö senkin vähän jotain järkevämpää kuin makaroni.
Ja mitä helkkarin elintärkeitä ravintoaineita se puuttuva makaroni sisältää?

Finelin vastaus kuuluu: (sulkeissa parsakaalin, mitä meillä syödään makaronin tilalla)
Kivennäis- ja hivenaineet
natrium 1.6 mg  (6,9 mg)
suola 4.1 mg    (17.6 mg)
kalium 81.0 mg  (400 mg)
magnesium 9.9 mg  (24 mg)
kalsium 8.4 mg  (48 mg)
fosfori 42.0 mg  (90 mg)
rauta 1.0 mg  (1.1 mg)
sinkki 0.4 mg (0,1 mg)
jodidi (jodi) 3.0 (1,0)
seleeni 2.4 µg  (0,4 µg )
Typpiyhdisteet
tryptofaani 39.0 mg (37.0mg)
Vitamiinit
A-vitamiini RAE 0.1 µg  (77.4 µg)
D-vitamiini 0 µg    (0 µg )
E-vitamiini alfatokoferoli <0.1 mg (0,7 mg )
K-vitamiini 0.30 µg  (110.00 µg) 
C-vitamiini 0 mg  (78.0 mg)
folaatti (HPLC) 6.3 µg  (79.1  µg)
niasiiniekvivalentti NE 0.7 mg  (1.2  mg)
niasiini (nikotiinihappo + nikotiiniamidi) 0.3 mg  (0.9  mg)
riboflaviini (B2) 0.01 mg (0.16  mg)
tiamiini (B1) 0.02 mg   (0.08  mg)
B12-vitamiini (kobalamiini) 0 µg  (0  µg)
pyridoksiini vitameerit (vetykloridi) 0.02 mg  (0.11 mg)
karotenoidit 59.1 µg  (2858.2 µg)

 

Mitä lupasit?

Uusi vuosi. 2012! Ja uudet haasteet.
-Ja uudet lupaukset.

Uuden Vuoden lupaus pitäisi tuottaa iloa. Etenkin lupaajalle itselleen.
Sen pitäisi myös olla jotenkin kurinalainen, opettava tai kasvattava juttu.
Näin on ollut. Ja näin kai se tulee olemaankin.

Mun lupaukseni….
Mitäs jos edes yrittäisin pysähtyä miettimään asioita muista näkökulmista, ennenkuin tuomitsen ketään tai mitään.