Vaaralliset Viljat?

Luin James Bralyn ja Ron Hogganin kirjan, Vaaralliset Viljat.
Pisti hiljaiseksi ainakin tämän vilja-allergisen pojan äidin.

Etenkin kohdat:
”Gluteiiniviljat sisältävät morfiinin tapaisia aineita jotka aiheuttavat riippuvuutta ja käyttäytymishäiriöitä sekä oppimisvaikeuksia. Nämä ruokaperäiset huumeet muuttavat immuunijärjestelmän toimintaa ja lisäävät riskiä sairastua monenlaisiin sairauksiin. Gluteiini koostuu erilaisista proteiineista ja yksi on nimeltään gliadiini. Gliadiini on yleensä se viljan proteiini, joka laukaisee juuri elimistössä autoimmuunisairaudet.

Heti kävi mielessä miten voimakkaita tunteita ihmisissä leipä herättää.
Vähähiilarisen ruokavalion yhteydessä on keskusteluissa ollut aina sama linja:
-Kyllä mä voin olla loppuelämän ilman riisiä, jos mun elämänlaatu siitä paranisi, mutta et kai sä luule että olen ilman LEIPÄÄ?

Kaikki eivät ole gluteeniherkkiä. Jotkut sietävät viljaa paremmin.
Kenellekkään se ei kuitenkaan ole eduksi.
Ensinnäkin se syrjäyttää pastana tai leipänä tilaa oikeilta ravintorikkailta juureksilta. Toinen syy on fylaatit.

”Fytaatti on kasveissa olevan fosforin varastoitunut muoto. Se vetää voimakkaasti puoleensa erilaisia kivennäisiä, kuten kalsiumia,magnesiumia, rautaa ja sinkkiä. Fytaatit ovat huolenaihe myös niille joilla ei ole viljaherkkyyksiä. Fytaattia on erittäin runsaasti viljan ulkokerroksissa.
Niinpä kokojyväviljoja nauttiessamme huononnamme ravintoperäisten mineraalien saantia.

Mineraalit ovat elintärkeitä.
Esim. mangnesiumin puute aiheuttaa:
http://www.oireet.fi/magnesiumin-puute.html

Monien sairaaloiden ensiapuosastoilla on käytössä suuria lääkeannostuksia suonensisäistä magnesiumia ensihoitona sydänpotilaille. Sen on todettu vähentävän sydänlihakselle ja kudoksille koituvan tuhon laajuutta.
Suonensisäistä magnesiumia käytetään myös migreeniin ja vakaviin astmakohtauksiin.

Miten moni migreeni tai sydänkohtaus johtuu magnesiumin puutteesta?
Entä moniko muu sairaus muiden mineraalien puutteesta? Osteoporoosit jne.

Ei ketään kai kiinnosta.

Mutta suosittelisin kuitenkin testaamaan vijattomana oloa.
-Se kun ei maksa mitään, mutta voi muuttaa kaiken.

”− Jos potilaalla on mikä tahansa krooninen sairaus, ehdotan, että hän jättää kokeeksi viljat pois kahdeksi kuukaudeksi. Mikäli tänä aikana terveydentilassa tapahtuu positiivisia, radikaaleja muutoksia, kannattaa uskoa.” -Antti Heikkilä

Voi VOI sentään.

Ilta Lehti otsikoi että ”Karppausbuumi yllätti, Voi loppuu kaupoista”.
Tämä otsikko oli miltei pakko ottaa keskustelun aiheeksi emännän kanssa, kun hain maitotilalta viikottaisen maitosatsin. Ja selvisihän se, Venäjälle ne voit ja rasvaiset juustot menee. Valio tekee Venäjän vientiin Oltermannia, jonka rasvaprosentti on 55%.
-Hmmm, mäkin haluisin ostaa 55% Oltermannia, mutta kotimaan markkinoilla ei mokomaa herkkua ole.

Mikä järki tässä on että meille tuodaan muualta maitotuotteita ja sitten kotimaan maitotuotteet myydään muille? Ainakin Valion ulkomaanmyyntiä motivoi se, että se saa voista tuplahinnan Venäjältä. Vaikka on nyt kotimaan hinnoissakin ollut nousua.
Mutta miksi Venäjä maksaa tuplahinnan? Miksei siellä tuoteta maitotuotteita omaan tarpeeseen tarpeeksi? Luulisi lääniä riittävän, kun kyseessä on pinta-alaltaan suurin maa?
Emäntä huokaisi kyselyilleni, niinkuin äiti lapselleen joka kyselee tyhmiä. -Noooh, muutamia vuosia sitten Venäläiset ostivat paljon Ayshire hiehoja Suomesta.
Puolet niistä kuolivat jo ennen ensimmäistä poikimista.
(Siis Hieho on nauta joka ei ole vielä poikinut, eikä siksi lypsä)
-Se on kuule ihan eri pitää karjaa kun olla 8-16 hommissa. Ei lehmät tunne työaikoja, jos  niillä on joku hätä tai ne poikii niin silloin on oltava paikalla ja peruttava muut menot, emäntä päätti ilmeisesti vieläkin hiehojen surkeasta kohtalosta tuohtuneena.
Niinpä.

Onneksi meillä Suomessa sentään on vielä maitotiloja. Onneksi on kotimaista tuotantoa. Onneksi on tuollaisia maitotilojen pitäjiä, jotka seitsämänä päivänä viikossa takaavat tuotannon kotimaassa. Mutta valitettavasti maitotilojen määrä Suomessa on puolittunut viimeisen 10 vuoden aikana. Myös maatilojen koko on alkanut kasvaa.
Tilakokojen kasvu on siksi sääli, koska tuollaisella pienellä tilalla missä on noin 20 nautaa, hoitaja tuntee lehmänsä nimeltä, tietää niiden henkilökohtaiset oikut ja huomaa heti muuttuneen käytöksen eläimessä. Tuntuu kuin niistä huolehdittaisiin paremmin, kun ne ovat vielä yksilöitä. -?
Mutta minkäs teet, jos pientilan pito ei vain enää kannata.

Ja vielä kun saataisiin tähän tilojen suoramyyntiin joku tolkku!!!