Joulu on taas, Jouluko taas?

Taas se tuli. Se Joulu.

Ihmiset juoksevat heikkohermoisina etsimässä sopivan tarpeetonta tavaraa ihmisille joilla on jo kaikkea. Eihän ruokaa tai hygieniatuotteita voi ostaa, lahjan saaja saattaa luulla vielä ”vinkiksi” ja loukkaantua. Entä lahjakortti? Ei kun siinä lukee summa ja sitten täytyy laittaa enemmän rahaa siihen? Tämä kirja sillä saattaa jo olla? Ostetaanko ennemmin vaikka posliinienkeli?

Ja oih, kuusipuu. Tuskalla raahataan se sisään, tapellaan kuusenjalan kanssa. Kiroillaan, kun puu on vaan edelleenkin vinossa vasenpaan. Kuusenkynttilät ovat aina umpisolmussa, vaikka olisit miten hyvin ne asetellut viime vuonna laatikkoon. Neulasia vasta onkin, ihan joka puolella. Juhannuksenakin vielä niitä löytyy maton alta.
Totuus on että Joulukuusta ei saa ovesta ulos, iman että se varistaa puolet itsestään muistoksi.

Hysteeriset Joulurallatukset soivat markettien kovaäänisissä. Tekopirteää musiikkia mikä alkaa jo Marraskuussa. Joulukuun puolivälissä aivan kaikki ovat kurkkuaan myöten täynnä ”ihania joululauluja” sekä ”reippaita Joulurallatuksia”.
Etenkin ne kaupan myyjät.

Markettien parkkipaikoilla etsitään räntäsateessa sitä ovenvieripaikkaa, vaikka automäärästäkin voisi päätellä niiden olevan jo varattuja.
Meidän kauppakeskus oli niin täynnä ettei parkkitalon kolmannessakaan kerroksessa ollut kuin yksi vapaa autopaikka. Jätettiin se jollekulle tarvitsevalle. Oma into lähteä ruokaostoksille markettiin lopahti jotenkin siihen automäärään. Siwa oli sittenkin yllättävän lähellä.

Ja se ruokamäärä mitä Jouluna tarvii pöydässä olla. Siitäkin huolimatta että yli puolet lensivät viimevuonna roskiin, kun alkoi jo joulupöperö etomaan.
Joka sorttia täytyy olla.  Vaikka kukaan ei oikeastaan siitä perunalaatikostakaan oikein välitä….
-Vai täytyykö sittenkään?
Mitä jos tänä vuonna syödään vaan kinkkua, salaattia ja rosollia?

Mä yritän tänäkin vuonna pitää Joulusta mahdollisimman vähän melua.
Aikuisten kesken ei lahjoja vaihdeta. Sisarusten lasten kanssa sama sopimus.
Ostin lahjat vain omille lapsille ja kummilapsille.

Lapsille on kerrottu että pukki täyttää vain yhden lahjatoiveen.
Loput lahjat ovat kummeilta ja isovanhemmilta. Eikä se tunnu haittaavan yhtään.

Jouluaattona koitetaan olla stressittömiä, ilman aikatauluja.
Pelataan lautapelejä lasten kanssa, mennään Joulusaunaan, syödään, avataan lahjat ja käydään hautausmaalla ihailemassa kynttilämerta.
Viime Jouluna poikani sanoi Joulusaunassa totuuden:
-”Äiti, musta Joulussa kivointa on se, että me ollaan kaikki yhdessä. ”

Niin minustakin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.