Meille aikuisille syöminen on niin vaikeaa. Suhde ruokaan on monilla todella kieroutunut. Niinkuin esimerkiksi mulla. Pieneen stressiin tarvii saada suklaata. Oikein kovassa paineessa unohdan syömisen kokonaan. Muuten välttelen viljoja ja koitan syödä mahdollisimman puhdasta ruokaa, mutta viikonloppuisin tulee mässättyä sokeria ja lisäaineita, senkin edestä.
-Noh, joillain on sama ongelma alkoholin kanssa… 😉
Mutta tunnustan että mulla olis noissa viikonlopuissa henkisen kasvun varaa…
Ja otankin itseäni niskasta kiinni, vielä joku päivä. Hehe…

Meidän 15kk ikäinen tyttö istui tänään aamiaispöydässä eikä olisi halunnut syödä riisipuuroa. Yritin tarjota hedelmäsosetta, maissinaksuja, marjarahkaa. Ei kelvannut.
Tyttö halusi samaa kuin isoveljillä oli.
Kurkkua, tomaattia, kanamunaa ja pekonia.
-Sehän on karppiruokaa!!! ;D
Nyt sitten odotellaan karppilapsen huostaanottouhkailuja.

Kai ihmisellä on luontainen tarve syödä sitä mitä keho tarvii? Mutta sitten se sekoitetaan kaikilla keinotekoisilla aineilla ja puhdistetuilla hiilihydraateilla?
En tiedä mikä on totuus, mutta ainakaan lapsen ei tee mieli pullaa ja Coca-colaa jos se ei tiedä miltä se maistuu.