PiiPaaPoo Puolueen vappu!

Kuuluuko Vappuusi muutakin kuin sima ja tippaleivät?
Menetkö vappuna marssimaan? ;)

Isäni oli poliittisesti aktiivinen.
Hän oli varakkaan Ruotsinkielisen suvun vesa, joka suvun kauhuksi kuului Suomen Kommunistiseen Puolueeseen.
Ja toisinaan me lapsetkin jouduimme puoluekokouksiin mukaan.
Eihän me mitään siitä pölinästä kuunneltu, 
-”Joo, hieno puhe, Iskä!”

-”Olit oikein puhuja pöntössä ja heristit nyrkkiäkin.”
-”Vakuuttavaa.”

SKP:n vappumarsseista pidin. Niissä oli sanoisinko hmmm…, tunnelatausta mukana.
Vappumarssilla oli tapana huutaa kuorossa jotakin, tyyliin:
“Työläiset ja opiskeliat, kapitalisteja vastaan” jne.

Kerran huutoteemana oli:
Suomen Kansan Puolesta, S K P !
Ja saman mittainen tauko, ja taas uudestaan:
Suomen Kansan Puolesta, S K P !

Näihin tyhjiin väleihin keksin neljävuotiaan riemulla huutaa:
Suomen Kansan Puolesta, Pii Paa Poo !

Enkä hiljentynyt sitten millään. :D Olin keksinyt hauskan tavan herättää ihmisissä pahennusta ja huvittuneisuutta, huomiota.

Tämän jälkeen jouduinkin viettämään vaput äitini vanhempien seurassa.
He taas olivat Demareita henkeen ja vereen.
Vappu vietettiin aina samalla kaavalla.
Kuunneltiin puhe Turun Urheilupuistossa ja heiluteltiin vappuviuhkoja.
(samat pölyiset viuhkat joka vuosi)
Sitten sai Mummulassa simaa ja pullaa.
Lapsen silminkin SDP:n vappujuhla oli hyvin konservatiivinen, suorastaan tylsä, mutta toki tutun turvallinen.

Valitettavasti nyt aikuisena meillä ei ole vapputraditioita.
Paitsi tietenkin teen simaa ja lapset valitsevat itselleen vappupallot!
Mahdollisimman suuret, tietenkin.

Posted in Yleinen | Tagged , , , , , , | Leave a comment

Töissä taas

Ryminällä alkoi työt. Nopeasti ajamaan putkelle tig ja puikkoluokat ja äkkiä laivaan.
Aikataulu on kireä ja miltei joka ukko on komennettu pieneen laivaan töihin. Viikkari saa odottaa, sen aikataulu kurotaan takaisin kesällä.

Konehuone muistuttaa tanssilattiaa. Tuntuu siltä ettei voi liikahtaa ilman että osuu johonkuhun tai johonkin. Porukkaa riittää… Ylitöihin kysellään joka illaksi ja viikonlopuiksi.

Pieni totutteluongelma on ollut. Treeniin ei ole aika riittänyt.
Tyttö istuu illat tiukasti sylissä. Väsyttääkin niin ettei jaksaisi lähteä lenkille.
Toisaalta on rentouttavaa hitsata. Se on kuin piirtämistä. Tai kuin virkkausta, sillä on terapeuttinen vaikutus.

Ylitöissä pääsin putkien kera verstaalle. Voi sitä ihanuutta.
Radio soi ja nappaan kasasta putken. Sitten tutkailua, onko se vesilinjaa vai tuleeko siitä öljyputki?
Pitäiskö hitsata siis TIGillä vaiko riittääkö puikko? Laipat voi vetää umpilangalla kuitenkin.
Mukavasti vaihtelua, omaa rauhaa ja ruokatauko.

Ruokatauon hienous piilee siinä, että silloin ei tarvitse lapata ruokaa kuin omaan suuhun. En siis syötä samalla ketään muita.
Kukaan ei myöskään valita mulle, että “-yök, en syö hernei” tai “-Anna lisää maitoo”
Se on hyvin outoa se.

Posted in Hitsaus, Yleinen | Tagged , , , | 1 Comment

Lähtölaskenta töihin

No niin, nyt on enää 12 aamua, ennen kuin tulee eteen se aamu kun kello soi klo.5:00.

Mietin että mitenköhän sitä osaa edes hitsata yli kahden vuoden tauon jälkeen?
Montako viikkoa menee, että saan luokat taas ajettua?
Ja sitten on vielä uusi tiimi, uusi alue, uudet työkaverit.

Kaikkein eniten jännittää ja jopa pelottaa kuinka rankkaa tulee olemaan tytön hoitoon laitto.
Kumpi itkee ikäväänsä enemmän, äiti vaiko lapsi?

Aloitettiin tytön kanssa päiväkotiin tutustuminen maanantaina.
Ollaan koko tämä viikko siellä klo. 9-11
Ensi viikolla ollaan yhdessä pidenpää päivää ja loppuviikosta lähen tunniksi esim. kävelylle.
Ainakin ollaan tarhatätien kanssa nähty vaivaa tytön sopeuttamiseksi.
Katsotaan kuinka sopeutus lapseen puree… (ja äitiin. ;) )

Posted in Hitsaus, Yleinen | Tagged , , | Leave a comment

Valmennusta ja tekniikkaoppeja.

Kahvakuula on nyt hottia. Ohjaajilla ja ohjelmilla on vientiä.

Kahvakuula-ohjelmien tekijöillä asiakkaita riittää. Vallalla on että monilla on kahvakuulatreeniin oma “kahvakuula-personal trainer”.
Niin sanottu kahvakuulavalmentaja.

Yllättävän moni on valmis maksamaan siitä että joku muu tekee valmiit ohjelmat, kertoo mitä teet, millä painoilla ja kuinka kauan ja katsoo kehityksestäsi oletko valmis pikkuhiljaa siirtymään seuraavaan kisapainoon. Tekniikkaakin stekataan, jos ei livenä, niin ainakin youtubesta, ja kommentoidaan sekä ohjataan.
-Ja onhan se kiva saada jakaa jonkun kanssa se onnistumisen ja kehittymisen ilo.
:)
Ja Internet on tehnyt sen mahdolliseksi niillekkin jotka asuvat yksin umpikorvessa!

Varsinaisia Valmentajan ammattitutkinnon suorittaneita Kahvakuulavalmentajia ei Suomessa taida olla ainuttakaan. Toivottavasti tulevaisuudessa tämäkin asia kehittyy.

Edullisin tapa treenata ja oppia tekniikat, on liittyä seuraan.
Siellä saa jakaa muiden kanssa onnistumisen iloa. Yhteistreeneissä on mahdollisuus kehittää omaa tekniikkasilmää, kun näkee usein muidenkin tekemistä.
Tekniikkavinkkejä saa seuran valmentajalta täysin ilmaiseksi.
-Niin kuin myös treeniohjeita.
Usein seuran valkut ovat kauan kuulaa heiluttaneita aktiivikilpailijoita, joiden tekniikkasilmä on hioutunut muutamassa vuodessa, eivät vain yhden viikonlopun treenanneita, kurssimaksun jollekkin instanssille suorittaneita ohjaajia.

Oikeastaan ihmettelen että miksi seuroissa ei ole useampia treenaajia?
Onko seuraan kuuluminen vanhanaikaista?
Olemmeko muuttuneet niin virtuaalisiksi, että mielummin  vastaanotamme ohjelman sähköpostiin ja lähetämme “valmentajallemme” videon suorituksestamme?

Vai onko syynä ainainen kiire? Tai maantieteellinen asema? Ihmiskontaktien pelko? Vuorotyö? Pelko että joutuu tekemään jotain?
Kaikilla lienee oma syynsä.

Hienointa on se että kaikilla on varaa valita.
Virtuaalivalmennusta, itseopiskelua ja ilmaisohjelmia netistä tai seuratoimintaa.
Kaikkea löytyy.

Posted in Kahvakuula, Yleinen | Tagged , , , , , , , | 5 Comments

Painonnostoa luudanvarrella.

Käytiin seuran asioilla Turun Atleettiklubilla.
Sovittiin parista ohjatusta tunnista painonnoston alkeiden opettelut mielessä.

Tangolla voi tehdä useita apuliikkeitä. Myös kahvakuulailija. ;)
Näiden perusliikkeiden ja apuliikkeiden opastuksesta on tullut kyselyitä.
-Valitettavasti seurassa ei kenelläkään ole hajuakaan noiden tangolla tehtävien liikkeiden tekniikasta.

Onneksi nyt saadaan ihan oikea alan valmentaja näyttämään mistä on kysymys.

Mielenkiinto kyllä heräsi, kun katselin salilla porukan treeniä.
Eihän tuo vaatisi “kuin” voimaa, liikkuvuutta ja tekniikkaa.

Kotona otin harjanvarren ja kokeilin. Ei hitto, kyllä on vaikeaa.
Ei näytä lainkaan samalta. Ei siis mitenkään.
Miten ihmeessä se tempaus menikään…

Pelkästään kyykky harjan varren kera on haastava.

Mielenkiinnolla odotan Helmikuun loppua.
Katsotaan saako valmentaja edes jollekkin meistä taiottua työnnöltä näyttävän työnnön ja tempausta muistuttavan tempauksen.

Sillä välin tekniikkaopin puutteessa harjoittelen sitä perus kyykkyä luudan varren kanssa.

Posted in Kahvakuula, Yleinen | Tagged , , , , , , , | Leave a comment

Kahvakuulajumppaa

Sain negatiivista palautetta.
Kuulemma opetan tempauksen väärin. Palautteen antajan mielestä kuulan vieminen suoralle kädelle pään ylle ja lukitus ovat vaarallisia.
Hän itse vetää kahvakuulajumppaa ja opettaa tempauksen niin, että kuula tuodaan kyllä kasvojen tasolle ja pysäytetään, mutta käsi jätetään koukkuun.
- Ja perusteluna on se, että hänellä on 17 vuoden ohjauskokemus ryhmäliikuntatunneilta.

Ok. Näitähän tulee aina, se on selvää, mutta jälleen jäin miettimään asiaa lajin kannalta.

Jumppakeskuksissa vedetään myös painotankojumppaa. Kuinkahan moni painotankojumppaohjaaja käy neuvomassa painonnostajia lukituksen vaarallisuudesta?

Kahvakuulaurheilu on Suomessa uusi laji, mutta niin on kahvakuulajumpatkin.
Ihmiset näkevät ja ymmärtävät eron painotankojumpan ja painonnoston välillä, mutta kahvakuulajumpan ja kahvakuulaurheilun ero on useammille epäselvä.

Toivon että, kun tämä laji ja sen harrastajamäärät kasvavat, erokin selvenee.
.

 

Posted in Kahvakuula, Yleinen | Tagged , , , , , | 3 Comments

Ikuinen oppilas.

Kun aloitin GS-tyyppisen kahvakuulatreenin tiesin että opittavaa olisi paljon.
Puolitoista vuotta myöhemmin, loppuvuonna 2009 luulin tietäväni jo vaikka mitä.
Luulin että tiesin nostotekniikoista miltei kaiken tarvittavan.
-Että tässähän ollaan pientä teknistä hiontaa ja kunnonkohotusta vaille valmiita.
Tempauksiakin meni  12kg:lla, miltei 180 toistoa. -Nyt vaan treenii…

Voi kuinka väärässä olin.

Vuosi 2010 meni vatsaa kasvatellen. Hitsarin työn “etuja” lienee se, että raskaus aika vietetään erityisäitiyspäivärahalla kotona. Kerrankin oli aikaa. Etenkin kun mies oli töissä ja lapset hoidossa.
Luin Venäläisiä kahvakuula-aiheisia keskustelupalstoja, apuna sanakirja ja google kääntäjä, sillä vaikka aikanaan luin koulussa Venäjää, niin en muuta muista kielestä kuin kirjaimet ja pakolliset kohteliaisuudet.

Mitä enemmän luin, sitä vähemmän tajusin tietäväni.

Treenit muuttuivat raskauden myötä tekniikkapainotteisemmiksi. Kuulan paino pieneni, sarjat pitenivät. Kerrankin oli tilanne, missä ei tarvinnut saada lisää toistoja. Tavoite oli saada ylläpidettyä tuntumaa kuulaan.
Kokeilin avoimesti eri tekniikoita.
Eri tapoja tehdä.
Eri tapoja treenata.
Ja kyllä, tekniikkani toki kehittyi.

Nyt tuntuu siltä että korjattavaa on vieläkin uskomattoman paljon.
Eikä pelkkää hiontaa, vaan perusjutuista lähtien.
Kisojen videoinnit ovat hyviä. Niistä näkee omat heikot kohtansa. Vielä kun olisi aikaa , taitoa ja tarpeeksi tietoa perehtyä niihin…

Hyvä puoli on se, että olen näiden GS-pitoisten vuosien myötä oppinut saamaan ahaa-elämyksiä tekniikkaani itse. Löydän juttuja jolla voin helpottaa tekemistä. -Juuri minulle sopivaksi. Ehkä se ei onnistuisi jos olisin saanut kaiken valmiiksi pureskeltuna?
-Kuka tietää. ;)

En ikinä tule olemaan tekniikaltani valmis.
Eikä se haittaa.

Siinä kai se lajin yksi viehätys onkin.

:)

Posted in Kahvakuula, Yleinen | Tagged , , , , , , , | Leave a comment

“Hyvä äiti” ruokkii lapsensa makaronilla.

Jaaha. Täällä on aika sanaton olo. Ilmeisesti mä en ymmärrä että mun hoikka lapseni on  terveydenhoitajan mukaan huolestuttavan laiha?

Koko vouhotus alkoi, kun 1v 3kk tyttömme ei kulje neuvolan määräämillä käyrillä.
Nämä strategiset mitat olivat 76,5cm ja 8,035kg
Tätä seurasi lääkärineuvola. Ja laboratoriossa joukko verikokeita.

Tänään lääkäri soitti. Veriarvot olivat hyvät. Jopa niin hyvät, että imeytymishäiriöiden mahdollisuus on pois suljettu. Kaikki muutkin kokeet näyttivät normaalilta.
Vika on pakko olla siinä että me olemme koko perhe Gluteenittomalla ruokavaliolla.
Lapseni menettää Vehnässä, rukiissa ja ohrassa jotain todella tärkeitä ravintoaineita, koska hän on alipainoinen.
Jos lapsi ei ole todettu allergiseksi, niin olen ilmeisen kamala äiti alistaessani kaikki lapseni surkealle Keliakia ruokavaliolle, vain siksi että vanhin poikamme on viljalle allerginen.
Asiaa ei näköjään auta edes se että lapsi ei ole ollut ikinä kipeä. Ei yhtään kuumeiluja, yskää tai korvatulehduksia. Ei ihottumia. Ei kipuiluja. Tyttö on elinvoimaisen oloinen, temperamenttinen, vilkas ja aurinkoinen.

Vajaa puolituntia tuon jälkeen soitti neuvolatäti, varaten Lääkärin pyynnöstä meidän pienelle laiheliinille ensi kuuhun neuvolaLÄÄKÄRI ajan.
Korvaan pisti kommentti, että toivottavasti sinä nyt ymmärrät miten tärkeää on antaa viljaa lapselle. Katsotaan sitä painoa ensi kuussa uudestaan, kun hän saa nyt leipää ja makaroniakin.
-Siis hä? Mä lupasin lekurille totuttaa tyttöä viljoihin ennen päivähoitoon siirtymistä,
niinkuin neljän viljan puuroa, kaurapuuron tilalle, silloin tällöin. Mutta jos tyttö syö muutenkin määrällisesti vähän, niin parempi että syö senkin vähän jotain järkevämpää kuin makaroni.
Ja mitä helkkarin elintärkeitä ravintoaineita se puuttuva makaroni sisältää?

Finelin vastaus kuuluu: (sulkeissa parsakaalin, mitä meillä syödään makaronin tilalla)
Kivennäis- ja hivenaineet
natrium 1.6 mg  (6,9 mg)
suola 4.1 mg    (17.6 mg)
kalium 81.0 mg  (400 mg)
magnesium 9.9 mg  (24 mg)
kalsium 8.4 mg  (48 mg)
fosfori 42.0 mg  (90 mg)
rauta 1.0 mg  (1.1 mg)
sinkki 0.4 mg (0,1 mg)
jodidi (jodi) 3.0 (1,0)
seleeni 2.4 µg  (0,4 µg )
Typpiyhdisteet
tryptofaani 39.0 mg (37.0mg)
Vitamiinit
A-vitamiini RAE 0.1 µg  (77.4 µg)
D-vitamiini 0 µg    (0 µg )
E-vitamiini alfatokoferoli <0.1 mg (0,7 mg )
K-vitamiini 0.30 µg  (110.00 µg) 
C-vitamiini 0 mg  (78.0 mg)
folaatti (HPLC) 6.3 µg  (79.1  µg)
niasiiniekvivalentti NE 0.7 mg  (1.2  mg)
niasiini (nikotiinihappo + nikotiiniamidi) 0.3 mg  (0.9  mg)
riboflaviini (B2) 0.01 mg (0.16  mg)
tiamiini (B1) 0.02 mg   (0.08  mg)
B12-vitamiini (kobalamiini) 0 µg  (0  µg)
pyridoksiini vitameerit (vetykloridi) 0.02 mg  (0.11 mg)
karotenoidit 59.1 µg  (2858.2 µg)

 

Posted in Ravinto, Yleinen | Tagged , , , | 2 Comments

Mitä lupasit?

Uusi vuosi. 2012! Ja uudet haasteet.
-Ja uudet lupaukset.

Uuden Vuoden lupaus pitäisi tuottaa iloa. Etenkin lupaajalle itselleen.
Sen pitäisi myös olla jotenkin kurinalainen, opettava tai kasvattava juttu.
Näin on ollut. Ja näin kai se tulee olemaankin.

Mun lupaukseni….
Mitäs jos edes yrittäisin pysähtyä miettimään asioita muista näkökulmista, ennenkuin tuomitsen ketään tai mitään.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Elämä on puikon pätkä.

 

Ihmiselo on kuin hitsauspuikko.
Se syttyy kylmään maailmaan. Aluksi se palaa hitaammin.
Niinkuin lapsenakin aika kulki hitaasti.
Alun jälkeen päästään vauhtiin. Virta on tasainen ja rauta mukavan lämmintä.
Lopulta puikko palaa liian kuumana. Liian nopeasti.
Ja sitten se sammuu ja jäljelle jää kolviin vain pelkkä tikku…
Elo on OK 48.00
:D

Posted in Hitsaus, Yleinen | Tagged , , , , | 2 Comments